Suomalainen ruokakulttuuri

Suomalainen ruokakulttuuri pohjautuu venäläiseen ja ruotsalaiseen ruokakulttuuriin. Suomessa onkin ollut selkeästi itäisen ja läntisen ruoan alueet.

Itäisen ruokakulttuurin alueella uuni oli asumuksen keskipiste, ja ruoanvalmistus tapahtui tuvissa uunissa hauduttamalla ja liedellä valmistaen. Tällaisia ruokia olivat mm. erilaiset laatikot, uunipadat, piirakat ja kukot. Maitotaloustuotteita käytettiin happamina kuten rahkoina ja piimänä. Itäisen alueen ruokakulttuuriin on tullut vaikutteita ortodoksisuudesta ja sen uskonnollisista tapahtumista. Pääsiäiseen kuuluva paasto ja pääsiäisen rahkapitoiset ruuat ovat edelleenkin itäisen Suomen herkkuja. Tälle alueelle on ollut tyypillistä myös viikoittainen leipominen, joten pehmeää rukiista ja ohrasta valmistettua leipää on ollut aina tarjolla.

Läntisen ruokakulttuurin alueella tulisija on ollut ulkona tai erillisessä talousrakennuksessa. Ruoka on valmistettu padassa tai halsterilla avotulella. Läntisen alueen ruokia ovat olleet erilaiset keitot – erityisesti kalakeitto, veriruuat, imelletyt ruuat sekä halstrattu kala. Uunia ei lämmitetty viikoittain ja ruokaleipää valmistettiin vain noin kaksi kertaa vuodessa. Leipä kuivattiin vartaissa ja säilytettiin aitassa. Kuivaa ruisleipää syötiin sellaisenaan tai esimerkiksi maidon kanssa keitettynä puurona. Länsi-Suomessa maitotaloustuotteista valmistettiin mm. kotijuustoja kuten leipäjuustoja, joiden pintaan otettiin väriä avotulesta.

Suomessa on valmistettu ruokia vuodenaikojen mukaan. Syksyyn kuuluvat marjat, sienet, syksyn viljat ja juurekset. Niitä on säilötty talven ruokavarastoksi esim. suolaamalla. Joulu on ollut tärkeä juhla, ja jouluksi onkin valmistettu erilaisia makkaroita, laatikoita, liha- ja kalatuotteita. Syksyllä on teurastettu sika ja siankinkku on laitettu suolaan odottamaan joulua. Suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat myös metsän erilaiset riistaeläimet kuten hirvet ja kanalinnut. Kotimaisia viljoja ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis, ja juureksia nauris, lanttu, peruna ja porkkana.

Suomalainen asutus on siirtynyt ruuan perässä metsiin ja raivannut sieltä tilaa viljelylle. Venäjän ja Ruotsin hallintoaikoina suomalaisia on siirrelty eri paikkoihin, ja sotien aikana Karjalan evakot asettuivat asumaan eri puolille Suomea. Siirtymiset ovat vaikuttaneet siihen, että enää ei ole rajoja itäisen ja läntisen ruokakulttuurin välillä vaan puhutaan suomalaisesta ruokakulttuurista, jonka perinneruokia ovat mm. karjalanpaisti, karjalanpiirakat, poronkäristys ja graavikala. Suomalainen ruoka on puhdasta ja siinä on selkeät maut, tuoksut ja värit. Erilaiset marjat, sienet, kala- ja liharuoat ovat myös vientituotteita maailmalle.

Lähde: Uusivirta, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja, WSOY

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *